<\/p>\n
Kun kyl\u00e4toimikunta 20 vuotta sitten perustettiin sen tarkoituksena oli Rautilan ja Irjalan kylien kehitt\u00e4minen, ja asukkaiden yhteistoiminnan lis\u00e4\u00e4minen. N\u00e4iss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 on onnistuttu hyvin koska toimintamuotoja l\u00f6ytyy ymp\u00e4ri vuoden ja varmasti kaikille kyl\u00e4l\u00e4isille sopivia.
\nParas esimerkki kyl\u00e4l\u00e4isten yhteistoiminnasta yhdess\u00e4 kes\u00e4asukkaiden kanssa, on Rautilan rantasaunan l\u00e4mmitt\u00e4minen talkoovoimin. J\u00e4rjestelm\u00e4 on py\u00f6rinyt l\u00e4hes muuttumattomana jo 15 vuotta, jos joku on luopunut l\u00e4mmitysvuorostaan on aina l\u00f6ytynyt uusia innokkaita.
\nKyl\u00e4yhdistyksen parissa tehty ty\u00f6 on aina koitunut kaikkien asukkaiden hyv\u00e4ksi muodossa tai toisessa.
\nKiitokset kuuluvat Teille kaikille jotka olette olleet mukana kyl\u00e4toiminnassa!<\/p>\n
Simo Virtanen
\npuheenjohtaja<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 historiikissa luomme katseen taaksep\u00e4in ja katsomme mit\u00e4 kaikkea onkaan saavutettu.
\nJulkaisu koostuu Vaula Rantasen kirjoittamasta 10-vuotishistoriikista sek\u00e4 jatkona sille nykyisen puheenjohtajan Simo Virtasen 20-vuotishistoriikki.<\/p>\n
Runsaat 20 vuotta sitten 5. helmikuuta 1981 pidettiin Rautilassa kyl\u00e4kokous, johon osallistuivat Rautilan ja Irjalan kylien asukkaat.T\u00e4ss\u00e4 kokouksessa perustettiin yhdistys, joka sai nimekseen Rautilan-Irjalan koulupiirien kyl\u00e4toimikunta.
\nTuohon aikaan maaseutu autioitui kaikkialla Suomessa ja kuin sen vastavoimana kyl\u00e4toimikuntia perustettiin ahkerasti ymp\u00e4ri maata.
\nKyl\u00e4toimikunnan tarkoituksena tuolloin oli Rautilan ja Irjalan kylien kaikinpuolinen kehitt\u00e4minen, ja asukkaiden yhteistoiminta, palvelujen edist\u00e4minen sek\u00e4 etujen ajaminen.<\/p>\n
Siirry seuraavalle sivulle:<\/em> Kirjoitti ja luki yleis\u00f6lle kyl\u00e4toimikunnan 10-vuotisjuhlissa 1991 Ketarsalmen Kievarissa Vaula Rantanen, ”Kotiseututy\u00f6 ja kyl\u00e4toiminta ovat samaa asiaa pieniss\u00e4 puitteissa, kuin on is\u00e4nmaanty\u00f6 suuressa mittakaavassa. Kotiseuturakkaus syntyy ja kasvaa sen turvan ja suojan johdosta jota se meille tarjoaa. Niinp\u00e4 kun viime vuosikymmenen alussa huomattiin, ett\u00e4 maaseudun pikku kyl\u00e4t olivat autioituneet ja palvelut v\u00e4hentyneet, tuli kiire pelastaa mit\u00e4 viel\u00e4 voitiin, ja niin perustettiin vilkkaassa tahdissa kyl\u00e4toimikuntia. Toimintaa on ollut monenlaista t\u00e4m\u00e4n 10 vuoden aikana. Yhteiskunnallisesti on oltu vaikuttamassa mm. Rautilan ja Irjalan koulupiirien yhdist\u00e4miseen, rivitalohankkeeseen, matonpesupaikan rakentamiseen, entisen Rautilan Osuuskaupan, niin kutsutun ”Omapohjan” ostamiseen yhteiseksi kunnan uimarannaksi ja kirjaston siirt\u00e4mist\u00e4 Omapohjan kiinteist\u00f6\u00f6n. My\u00f6s Vehmassalmen tanssipaikka on osaksi meid\u00e4n ansiosta taas suosittu huvipaikka. Siirry sivulle:<\/em> Perinteisesti on vuodesta toiseen j\u00e4rjestetty kahdet tanssit Vehmassalmella, ja yhteisesti talkoilla hoidettu kaikki ty\u00f6t lipunmyynnist\u00e4 siivoukseen asti, ja n\u00e4in on saatu tuiki tarpeellista rahaa monenlaisiin menoihin. Tanssit ovat olleet suosittuja ja v\u00e4ke\u00e4 k\u00e4ynyt 250-300 paikkeilla joka kerta. Niin\u00e4 talvina, kun lunta on riitt\u00e4nyt on vuoroin Rautilassa ja Irjalassa j\u00e4rjestetty talvirieha-sunnuntai monenlaisine kilpailuineen sek\u00e4 laskiaistiistaina laskiaisprasu Korven Mattilan tilalla.<\/p>\n Eik\u00e4 hengellist\u00e4 puoltakaan ole unohdettu. Kev\u00e4isin on talkoilla siivottu Nuhjalan rukoushuone ymp\u00e4rist\u00f6ineen ja j\u00e4rjestetty 2 hartaustilaisuutta joka kes\u00e4. Liikunnallisesti on vuosien aikana osallistuttu erilaisiin kilpailuihin, joista voisi mainita potkukelkkaviestin Vihtj\u00e4rven j\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja pes\u00e4palloturnauksen Rahkmalassa. Siirry sivulle:<\/em> Saunanrantaan on my\u00f6s kyl\u00e4toimikunnan varoilla hankittu mm. vene (Lohi 375), erilaisia pelej\u00e4, ja sis\u00e4lle verhoja, mattoja saunatarvikkeita ym. Alkuvuosina, kun innostus kyl\u00e4toimikunnan asioihin oli suurimmillaan, j\u00e4rjestettiin vappu- ja joulujuhlia, jotka olivat l\u00e4mminhenkisi\u00e4 ja ohjelmarikkaita, ja niiss\u00e4 oli hauskaa sek\u00e4 lapsilla ett\u00e4 aikuisilla. Lopuksi viel\u00e4, – Euroopassa ja muualla maailmassa tapahtuu muutoksia tiuhaan tahtiin. Jumalal’ on onnen ohjat Luojalla lykyn avaimet”<\/p>\n Siirry sivulle:<\/em> ”Kotiseututy\u00f6 ja kyl\u00e4toiminta ovat samaa asiaa pieniss\u00e4 puitteissa, kuin is\u00e4nmaanty\u00f6 suuressa mittakaavassa” Alkuaikojen suurimpia saavutuksia olivat Rautilan ja Irjalan koulupiirien yhdist\u00e4minen, Irjalan koulun pururadan tekeminen talkoot\u00f6in\u00e4 ja Vehmassalmen tanssilavan s\u00e4ilyminen suosittuna tanssipaikkana, sill\u00e4 kyl\u00e4toimikunta j\u00e4rjesti siell\u00e4 kes\u00e4isin kahdet tanssit. (T\u00e4m\u00e4n julkaisun alkuosaan on liitetty Vaula Rantasen kirjoittama 10-vuotishistoriikki kokonaisuudessaan.)<\/p>\n 90-luvun alun Vakka-Suomessa velloi keskustelu Vehmaan, Kalannin, Kustavin ja Taivassalon liitt\u00e4misest\u00e4 Uutenkaupunkiin. Kyl\u00e4l\u00e4iset juhlivat kyl\u00e4toimikunnan 10-vuotista taivalta ohjelmallisella illanvietolla Ketarsalmen Kievarissa. Siirry sivulle:<\/em> Vuotta 1993 voidaan pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena k\u00e4\u00e4nnekohtana kyl\u00e4toimikunnan toiminnassa. Kyl\u00e4yhdistys on koko olemassaolo aikansa tehnyt lahjoituksia monillekin tahoille mutta l\u00e4hinn\u00e4 Irjalan koulun tarpeisiin. Siirry sivulle:<\/em> Toiminta jatkui vuonna 1994 melko tavanomaisena, nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kyl\u00e4yhdistyksen nimell\u00e4. Kev\u00e4\u00e4l1\u00e4 1995 alkoi kolmivuotinen perinne kun k\u00e4vimme uintiretkell\u00e4 Forssan Vesihelmess\u00e4, joka kerta v\u00e4ke\u00e4 oli linja-auton t\u00e4ysi. Siirry sivulle:<\/em> Kev\u00e4ttalvella j\u00e4rjestetty talvirieha Irjalan koulun kent\u00e4ll\u00e4 oli yleis\u00f6menestys. Vuosi oli yksi kyl\u00e4yhdistyksen historian hiljaisimpia. Edellisten kesien heikko menestys tanssien j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 aiheutti sen ettei niit\u00e4 j\u00e4rjestetty t\u00e4n\u00e4 vuonna. Siirry sivulle:<\/em> Tuula Amberlan ja Kaija St\u00e5hlbergin julkaisemassa Vehmaan matkailuprojekti-kirjasessa tarjottiin Hiski Salomaa-aiheisen kes\u00e4juhlan j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 Rautilan-Irjalan kyl\u00e4yhdistykselle. Sillankorvan pumppuhuone siirtyi Vehmaan kotiseutuyhdistykselt\u00e4 kyl\u00e4yhdistyksen hoitoon. Rakennus sai uuden p\u00e4rekaton talkoot\u00f6in\u00e4 yhdess\u00e4 Maaseutuopiston perinnekurssilaisten ja kyl\u00e4l\u00e4isten kanssa. Siirry sivulle:<\/em> Vuosituhat vaihtui ja aloitimme aivan uuden toimintamuodon Irjalassa kun sinne avattiin taidegalleria ja tuotetori. Kuluneen vuosikymmenen alun kansainv\u00e4listen myllerrysten j\u00e4lkeen olot rauhoittuvat, Eurooppaan syntyi uusia valtioita ja markkinatalous syrj\u00e4ytti muut j\u00e4rjestelm\u00e4t. Simo Virtanen 2001<\/p>\n Siirry sivulle:<\/em> 10 vuotta kyl\u00e4yhdistyksen hallituksessa toimineet:<\/p>\n Mirja Arola Viimeisen 10-vuotiskauden puheenjohtajat ja sihteerit:<\/p>\n Heli Aaltonen 1991 Vaula Rantanen, 10-vuotishistoriikki Kaikille saunanl\u00e4mmitt\u00e4jille ja talkoolaisille.<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Rautilan-Irjalan kyl\u00e4yhdistys 20 vuotta 5.2.2001 Rautilan-Irjalan kyl\u00e4yhdistys – kotiseutumme parhaaksi Kun kyl\u00e4toimikunta 20 vuotta sitten perustettiin sen tarkoituksena oli Rautilan ja Irjalan kylien kehitt\u00e4minen, ja asukkaiden yhteistoiminnan lis\u00e4\u00e4minen. N\u00e4iss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 on onnistuttu hyvin koska toimintamuotoja l\u00f6ytyy ymp\u00e4ri vuoden ja … Lue loppuun
\n
\nInnostus n\u00e4iden tavoitteiden saavuttamiseen oli aluksi tietenkin suuri. Palatkaamme viel\u00e4 noihin ensimm\u00e4isiin vuosiin:<\/p>\n10-vuotis historiikki<\/h4>\n
\nv\u00e4liotsikot Simo Virtasen.<\/p>\n
\nSiksi meid\u00e4n tulee kaikin voimin toimia siten, ett\u00e4 voisimme t\u00e4m\u00e4n seudun j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkeentuleville sek\u00e4 henkisesti ett\u00e4 aineellisesti parempana.<\/p>\nKyl\u00e4toimikunta perustetaan<\/h4>\n
\nSamoin toimittiin Rautilassa ja Irjalassa. Koska molemmat kyl\u00e4t olivat liian pieni\u00e4 yksin toimimaan, p\u00e4\u00e4tettiin perustaa yhteinen kyl\u00e4toimikunta.
\nJa perustavassa kokouksessa 5. 2. 1981 toimikunnan nimeksi tuli Rautilan-Irjalan koulupiirien kyl\u00e4toimikunta.
\nKyl\u00e4toimikunnan tarkoituksena oli Rautilan ja Irjalan kylien kaikenpuolinen kehitt\u00e4minen, ja teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 asukkaiden yhteistoimien ja palvelusten edist\u00e4minen sek\u00e4 etujen ajaminen.
\nKokousyleis\u00f6 valitsi ensimm\u00e4iseen toimikuntaan 12 j\u00e4sent\u00e4, 6 molemmista kylist\u00e4.
\nIrjalasta:
\nErkki Lammi, Ester Suominen, Riitta Koski, Riitta Rahikkala, Antti M\u00e4kitalo, Aarno Arvela,
\nja Rautilasta:
\nJuhani Jokinen (puh.joht.), Kaija Helanto, Anna-Liisa Auerkari, Mika Salonen, Jorma Vuori, ja Tapani Vuorisalmi.<\/p>\nToimintaa vuosien varrella<\/h4>\n
\nTalkooty\u00f6t\u00e4 on tehty monenlaista, mm. Irjalan pururata, johon on k\u00e4ytetty paljon ty\u00f6tunteja ja 3076 mk rahaa. My\u00f6s Irjalan koulun pihapiiri ja puutarha olivat talkoolaisten ty\u00f6kohteina.
\nRautilassa VPK:n kentt\u00e4 kunnostettiin yhdess\u00e4 palokuntalaisten kanssa, ja kyl\u00e4toimikunta antoi 2500 mk valojen hankintaan. Lahjoituksina on annettu Irjalan koululle 8000 mk pianon hankintaan ja Rautilan VPK:n nuoriso-osastolle 1500 mk suojahaalareiden hankintaan. Lis\u00e4ksi on tehty pienempi\u00e4 lahjoituksia erilaisiin kohteisiin.<\/p>\n
\n<\/p>\nKes\u00e4ll\u00e4…<\/h4>\n
\nMy\u00f6s on vuosittain tehty uimahallimatka, teatterimatka ja kes\u00e4retki. Suosituin kes\u00e4retkist\u00e4 suuntautui Ruotsiin Kolm\u00e5rdeniin el\u00e4inpuistoon, delfinaarioon ja safaripuistoon.<\/p>\n…ja talvella<\/h4>\n
”Totuuden henki johda sin\u00e4 meit\u00e4…”<\/h4>\n
\nN\u00e4ihin tilaisuuksiin on aina v\u00e4ke\u00e4 tullut runsaasti kauempaakin, keskim\u00e4\u00e4rin 90 henke\u00e4 tilaisuutta kohti, ja se on nykyaikana paljon.
\nUskoisin ett\u00e4 siihen on vaikuttanut osaltaan vanha perinne ja se, ett\u00e4 kiireinen ihminen kaipaa t\u00e4m\u00e4nkaltaista hiljentymist\u00e4 luonnon keskell\u00e4.
\nParhaillaan Nuhjalan rukoushuone taistelee olemassaolostaan, mutta toivotaan ett\u00e4 saamme sen pit\u00e4\u00e4 ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 taas tilaisuuksia.<\/p>\nKahdenlaista hikoilua<\/h4>\n
\nVuosittain, kun lunta vaan on riitt\u00e4nyt, on ollut monia latujenteko-talkoita. Latuja on tehty molempiin kyliin ja monen mittaisia.
\nYksi parhaimmista toimintamuodoista mit\u00e4 kyl\u00e4toimikunnan puitteissa hoidetaan on Rautilan rantasauna. Se on vuodesta toiseen siivottu ymp\u00e4rist\u00f6ineen ja l\u00e4mmitetty kaikkina kes\u00e4isin\u00e4 arki-iltoina talkoovoimin, ja kaikille pit\u00e4j\u00e4l\u00e4isille on ollut mahdollisuus saunoa ja uida siell\u00e4 klo 18-22 v\u00e4lill\u00e4.
\nN\u00e4in on haluttu osoittaa, ett\u00e4 asioita voidaan hoitaa hyv\u00e4ll\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4, eik\u00e4 kaikkeen tarvita kunnan tukea.<\/p>\n
\n<\/p>\nHankintoja<\/h4>\n
\nSaunakertoja on kirjattu keskim\u00e4\u00e4rin 1450 joka kes\u00e4.
\nMuitakin yhteisi\u00e4 hankintoja on tehty.
\n1. Klapikone kuljettimella, jota saa vuokrata a 150 mk\/p\u00e4iv\u00e4. Lainakertoja on ollut vuosittain keskim. 14.
\n2. Iso kahvinkeitin, jonka vuokra on 50 mk p\u00e4iv\u00e4, ja lainakertoja noin 5 vuosittain.
\n3. Pieni kahvinkeitin rantasaunalle.
\n4. Pumpputermos 2 kpl.
\n5. Kaasupullo 11 kg.
\n6. Kirjoituskone sihteeri\u00e4 varten. Ym. pient\u00e4<\/p>\nUusia voimia<\/h4>\n
\nToivottavaa olisi, ett\u00e4 l\u00f6ytyisi uusia nuoria vet\u00e4ji\u00e4 juhlia j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 me kaikki sukupolvet yhdess\u00e4 voisimme pit\u00e4\u00e4 hauskaa.<\/p>\n
\nToivokaamme ett\u00e4 saisimme edelleenkin el\u00e4\u00e4 ja rakentaa t\u00e4t\u00e4 kotiseutua rauhan merkeiss\u00e4, etteiv\u00e4t ihmiskuntaa koettelevat suuret kriisit ja levottomuudet ylt\u00e4isi t\u00e4nne asti.
\nTilanne on vakava ja voinen vain siteerata Kalevalaa ja sanoa:<\/p>\n
\n
\nVaula Rantanen 1991<\/p>\n20-vuotis historiikki<\/h4>\n
\nN\u00e4ill\u00e4 sanoilla aloitti rautilalainen Vaula Rantanen 10-vuotishistoriikin vuosikymmen sitten. Nuo sanat p\u00e4tev\u00e4t yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.
\nNimenomaan ne v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isilt\u00e4 tuntuvat askareet joita teemme p\u00e4ivitt\u00e4in kotiseutumme ja asuinymp\u00e4rist\u00f6mme hyv\u00e4ksi ovat sit\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4n is\u00e4nmaallisuutta jota ilman juhlapuheet j\u00e4\u00e4v\u00e4t pelkiksi fraaseiksi.
\nJoka kerta kun l\u00e4mmit\u00e4mme rantasaunaa muille kyl\u00e4l\u00e4isille, tai kun siivoamme pihojamme ja teitten varsia, teemme palveluksia joista lukuisat ihmiset aivan kuin huomaamattaan p\u00e4\u00e4sev\u00e4t nauttimaan kun viihtyvyys ja sit\u00e4 kautta tyytyv\u00e4isyys lis\u00e4\u00e4ntyy.<\/p>\n1981-1990<\/h4>\n
\nHengellist\u00e4 puoltakaan ei unohdettu, nimitt\u00e4in Nuhjalan rukoushuoneella j\u00e4rjestettiin kaksi hartaustilaisuutta kes\u00e4ss\u00e4, v\u00e4ke\u00e4 riitti keskim\u00e4\u00e4rin 90 henke\u00e4 tilaisuutta kohden.
\nTalvisin j\u00e4rjestettiin erilaisia riehoja ja laskiaistapahtumia.
\nRautilan rantasauna oli jo alkuvuosina yksi parhaimmista toimintamuodoista. Saunomiskertoja oli jo tuolloin noin 1500 kes\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n1991-2000
\nKuntaliitos torjuttiin<\/h4>\n
\nLiitoskunnille luvattiin porkkanaksi alhaisempaa vero\u00e4yri\u00e4 ym.
\nKeskustelua k\u00e4ytiin kovasti my\u00f6s kyl\u00e4toimikunnan kokouksissa, joissa yleens\u00e4 kyll\u00e4kin yhdistymisen haitat koettiin etuja suuremmiksi.
\nNiinp\u00e4 liitosasiasta j\u00e4rjestetyss\u00e4 neuvoantavassa kuntalais\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 liitosta vastustavat voittivat selke\u00e4sti.
\nKunnanvaltuuston \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 olikin jo tiukempaa, sill\u00e4 itsen\u00e4inen Vehmaa s\u00e4ilyi yhden \u00e4\u00e4nen enemmist\u00f6ll\u00e4.
\nT\u00e4st\u00e4 \u00e4\u00e4nestyksest\u00e4 seuranneet traumat varjostivat koko kunnallispoliittista el\u00e4m\u00e4\u00e4 koko vuosikymmenen aina t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti.<\/p>\nVuosikymmen alkaa juhlien<\/h4>\n
\nMuuten toiminta noina aikoina oli melko tavanomaista. Kes\u00e4retki\u00e4 tehtiin Nokian Edeniin ja Tampereelle sek\u00e4 my\u00f6skin Ahvenanmaalle.
\nPes\u00e4palloharjoituksia j\u00e4rjestettiin Irjalan koulun kent\u00e4ll\u00e4.
\nVehmaan kunnalla oli yst\u00e4vyyskuntatoimintaa juuri itsen\u00e4istynen Viron etel\u00e4osassa sijaitsevan V\u00f6run alueen kuntien kanssa. Kyl\u00e4toimikuntamme alueelta ker\u00e4ttiin k\u00e4ytettyj\u00e4 maatalouskoneita l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4ksi Viroon auttamaan sik\u00e4l\u00e4isi\u00e4 viljelij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
\n<\/p>\nUusia tuulia<\/h4>\n
\nUusi kunnanjohtaja Raimo Kainu toimi eritt\u00e4in aktiivisesti monilla tahoilla, olihan kunnan talous siin\u00e4 jamassa ett\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 oli keksitt\u00e4v\u00e4.
\nPerustettiin Palvelukeskuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 tarjoamaan vanhuksille erilaista asumismuotoa vanhainkodin ja kotona asumisen v\u00e4lille.
\nKyl\u00e4yhdistykset olivat mukana perustamassa s\u00e4\u00e4ti\u00f6t\u00e4, Rautilan-Irjalan kyl\u00e4yhdistyskin 1000 mk osuudella.
\nS\u00e4\u00e4ti\u00f6ss\u00e4 toimiminen edellytti yhdistyksen rekister\u00f6imist\u00e4, jonka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutti silloinen puheenjohtaja Tuomo Urpi.
\nKyl\u00e4yhdistykselle laadittiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja kyl\u00e4toimikunta oli historiaa kun uudeksi nimeksi tuli Rautilan-Irjalan kyl\u00e4yhdistys ry.
\nMy\u00f6s kunnan kiinteist\u00f6jen hoidossa etsittiin s\u00e4\u00e4st\u00f6kohteita ja niinp\u00e4 kyl\u00e4yhdistykset tekiv\u00e4t hoitosopimuksia mm. kyl\u00e4koulujen kiinteist\u00f6jen hoidosta. Rautilan-Irjalan kyl\u00e4yhdistys sitoutui Irjalan koulun lis\u00e4ksi huolehtimaan my\u00f6s Rautilan saunan kiinteist\u00f6st\u00e4.<\/p>\nLahjoituksia<\/h4>\n
\nVuosi 1993 oli er\u00e4\u00e4nlainen enn\u00e4tys kun lahjoitettiin kunnalle turvapuhelin, Margareetta-kodille 1000 mk ja koululaisten retke\u00e4 varten 2100 mk. Yhteens\u00e4 kyseisen vuoden lahjoitukset olivat l\u00e4hes 8000 markan arvoiset.<\/p>\n
\n<\/p>\n1994<\/h4>\n
\nHoitosopimusten vuoksi hankimme oman ruohonleikkurin ja teimme sopimuksen Irjalan koulun lumenaurauksesta Antti M\u00e4kitalon kanssa ja tuota sopimusta on jatkettu vuosittain.
\nTansseja j\u00e4rjestimme ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa yhteisty\u00f6ss\u00e4 muitten kanssa, ensin Rautilan VPK:n ja toiset tanssit Vehmaan muitten kyl\u00e4yhdistysten kanssa.
\nVehmassalmen suosio tanssipaikkana oli kuitenkin p\u00e4\u00e4ssyt hiipumaan niin paljon etteiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n tanssit olleet kovin suositut.
\nKyl\u00e4yhdistys oli yhten\u00e4 mukana hankkimassa hirsist\u00e4 ilmoitustaulua Vilumarketin pihalle.<\/p>\n1995<\/h4>\n
\nUimisen merkeiss\u00e4 jatkui my\u00f6s toiminta kes\u00e4ll\u00e4 kun j\u00e4rjestimme uimakoulun, koska kunnan toimesta sit\u00e4 ei j\u00e4rjestetty.
\nKyl\u00e4yhdistys palkkasi ty\u00f6llist\u00e4misvaroin yhden henkil\u00f6n huolehtimaan kiinteist\u00f6jen hoidosta. H\u00e4nen huolehti kes\u00e4n aikana nurmikoitten leikkuusta ja teki Irjalan koululle jalkopallomaalit.
\nSaunan edustalle laitettiin betonilaatat ja my\u00f6s saunan verannan lattia uusittiin sek\u00e4 laiturin kansi rakennettiin h\u00e4nen toimestaan.
\nJo monia vuosia palvellut klapikone vaihdettiin uuteen, v\u00e4lirahaa tarvittiin 10000 mk. Uuden klapikoneen huollosta ja vuokraamisesta huolehti silloin kuten viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Ismo Salo.
\nVakka-Suomen p\u00e4iv\u00e4t j\u00e4rjestettiin vuonna 1995 Rautilan Maatalous-oppilaitoksella.
\nOlimme mukana huolehtimassa oluen myynnist\u00e4. Olutpullot varustettiin Jarkko Rothin suunnittelemalla Balmoral Red-etiketill\u00e4.
\nKaksip\u00e4iv\u00e4inen tapahtuma oli onnistunut ja v\u00e4ke\u00e4 k\u00e4vi paikalla satam\u00e4\u00e4rin, my\u00f6s oluemme k\u00e4vi hyvin kaupaksi.<\/p>\n
\n<\/p>\n1996<\/h4>\n
\nOhjelmassa oli mm curling-ottelu jonka voitti Pohjoiskulman joukkue, toiseksi tuli Rautila ja kolmanneksi Irjala.
\nHevos- ja poniajelua oli Riitti\u00f6n tilan toimesta sek\u00e4 tietenkin puffetti ja makkaranpaistoa.
\nTuotto noin 1500 mk meni Irjalan koulun hyv\u00e4ksi.
\nEr\u00e4s aikakausi p\u00e4\u00e4ttyi kun monien omistus- ja haltijaep\u00e4selvyyksien j\u00e4lkeen Nuhjalan rukoushuoneen aika seurakuntalaisten yhteisen\u00e4 hartaustilana loppui.
\nKyl\u00e4yhdistyksen v\u00e4ki oli mukana tyhjent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 rukoushuonetta kun se maallistettiin, mutta muistoja jotka tuohon rakennukseen ja siell\u00e4 j\u00e4rjestettyihin tilaisuuksiin liittyv\u00e4t ei voida ihmisten mielist\u00e4 vied\u00e4.
\nKes\u00e4n aikana j\u00e4rjestettiin j\u00e4tepaperinker\u00e4ys Ismo Lahdenrannan antaessa lavan ja huolehtiessa kuljetuksesta.
\nTuotto tuli kyl\u00e4yhdistykselle.<\/p>\n1997<\/h4>\n
\nRautilan sauna sen sijaan kasvatti vain suosiotaan ja uintikautta jatkettiin viel\u00e4 syksyyn. Pimeit\u00e4 iltoja varten saunalle hankittiin ulkovalot jotka asennettiin talkoot\u00f6in\u00e4.
\nVehmaan kulttuuripiireiss\u00e4 oli huomattu ett\u00e4 kunnassa oli aikanaan asunut ja vaikuttanut muitakin kuin kivimiehi\u00e4.
\nNimitt\u00e4in Suomen kuuluisin amerikansuomalainen Hiski Salomaa oli siirtolaisena Yhdysvalloissa avioitunut vehmaalaisen Aini Saaren kanssa.
\nHe olivat vierailleet usein Vehmaalla ja my\u00f6hemmin asuivatkin t\u00e4\u00e4ll\u00e4.
\nHiskin vaiheista Suomessa ja rapakon takana otettiin selv\u00e4\u00e4 ja marraskuussa j\u00e4rjestettiin Hiski Salomaa aiheinen puurojuhla Vehmaan Ty\u00f6v\u00e4entalolla.
\nIltamissa esiintyiv\u00e4t mm Esa Pakarinen Jr ja Harri Saksala.
\nOlimme mukana myym\u00e4ss\u00e4 Hiski-etiketein varustettua olutta.
\nJoulun alla kyl\u00e4yhdistys oli avustamassa kuusijuhlan j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 Irjalan koululle.
\nMonikymmenvuotinen perinne uhkasi katketa koska koulujen voima- ja rahavarat olivat huvenneet itsen\u00e4isen Suomen 80-vuotisjuhlien j\u00e4rjestelyiss\u00e4.<\/p>\n
\n<\/p>\n1998<\/h4>\n
\nYhdistyksen hallitus ei j\u00e4\u00e4nyt odottamaan toista kutsua vaan yhdess\u00e4 Tuula Amberlan ja Vehmaan kunnan kulttuuritoimen kanssa aloitimme valmistelut.
\nElokuun alussa Vehmassalmen tanssilava oli muuttunut Haaliksi ja lavan kahvio Hiski’s Inniksi Piirik\u00e4keineen.
\nHiski Salomaan vaiheista Amerikassa ja Suomessa kertova valokuvan\u00e4yttely oli my\u00f6s pystytetty Vehmassalmelle.
\nEnsimm\u00e4isess\u00e4 Hiski Paartissa nimihenkil\u00f6n lauluja esitti Petri Rajala Turusta ja tanssimusiikista vastasi Erkki Liikanen ja Eero Kurjen orkesteri.
\nVuoden tiskariksi valittiin j\u00e4rjestelyiss\u00e4kin apuna ollut Olavi Larjama.
\nT\u00e4t\u00e4 iltamatyyppist\u00e4 juhlaa varten hankittiin oluen anniskelulupa, puffetissa myytiin Hiskin piirakkaa ja CD:t\u00e4, Laitilan virvoitusjuomia ja vanhan ajan karamelleja, oli arvontaa ja henkil\u00f6kunta oli pukeutunut sen ajan hengen mukaan.
\nMy\u00f6s Tuula Amberla esiintyi, kunnan tervehdyksen toi kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Munkki ja illan juonsi Pertti Laaksonen.
\nYleis\u00f6\u00e4 saapui paikalle yli 500 eli ensimm\u00e4iset Paarti onnistuivat erinomaisesti.
\nVihtj\u00e4rven Ter\u00e4smieskilpailuun saatiin koottua iskukykyinen joukkue kun uintiosuuden hoiti Pekka Ranta Rautilasta, py\u00f6r\u00e4ilyn Antti M\u00e4kitalo Irjalasta ja juoksuun saatiin apua Turun puolesta kun kes\u00e4asukas Nina Reiman toi viestin ensimm\u00e4isen\u00e4 maaliin ja palkintona ollut vehmaalainen siankinkku ojennettiin joukkueenjohtajana toimineen Simo Virtasen varmoihin k\u00e4siin, my\u00f6hemmin palvattavaksi ja uintikauden p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4isiss\u00e4 sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi. Erinomainen saavutus joukkueeltamme.<\/p>\n1999<\/h4>\n
\nHiski-Paartissa esiintyiv\u00e4t t\u00e4n\u00e4 vuonna Mikko Alatalo ja Risto Nevala, tiskariksi valittiin Tuula Amberla.
\nSaunalla alkoi polttopuitten teko kun niit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 saatu klapitettuina kunnalta.<\/p>\n
\n<\/p>\n2000<\/h4>\n
\nJuhani Vuorisalmen omistamassa Irjalan vanhassa kivinavetassa sijaitseva Irjalan Galleria ja Kes\u00e4piha oli avoinna kes\u00e4viikonloppuisin.
\nGalleriassa vierailijat k\u00e4viv\u00e4t ihastelemassa taiteilija Vuorisalmen pronssiveistoksia ja nauttimassa kahvion antimista. Kes\u00e4pihalla kyl\u00e4l\u00e4iset ja kauempaakin tulleet myiv\u00e4t leivonnaisia, mansikoita , perunoita ym. sek\u00e4 k\u00e4sit\u00f6it\u00e4.
\nT\u00e4n\u00e4 vuonna j\u00e4rjestettyn\u00e4 Hiski Salomaa-p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nvaiheistaan kertova valokuva- ja esinen\u00e4yttely pystytetty Irjalan Galleriaan. Amerikan siirtolaisuuteen liittyv\u00e4n esitelm\u00e4n piti Juhani Niemel\u00e4 Siirtolaisuusinstituutista.
\nEdelleen Vehmassalmen tanssipaviljongilla j\u00e4rjestetyss\u00e4 Paartissa vuoden tiskariksi oli kutsuttu entinen vehmaalainen kuulanty\u00f6nt\u00e4j\u00e4 Timo Aaltonen.
\nPaartin esiintyj\u00e4t olivat kovaa tasoa, Anneli Saaristo ja Paula Koivuniemi.
\nRautilan saunanrantaan suunnitellun matonpesupaikan rakentaminen p\u00e4\u00e4si lopulta vauhtiin kun kunta my\u00f6nsi hankkeeseen rahoitusta ja vesiensuojelun kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n imeytyskentt\u00e4 ja pesupaikan vaatimat putkistot tehtiin.
\nMy\u00f6s uimarantaa ruopattiin ja ulkovalaistusta parannettiin.<\/p>\n
\nSuomen liittyminen Euroopan Unioniin vaikutti omalla alueellamme konkreettisimmin maanviljelij\u00e4v\u00e4est\u00f6n arkeen.
\nPienet viljelm\u00e4t ovat siirtyneet osiksi suurempia tiloja ja tuotantoyksik\u00f6t ovat entist\u00e4 isompia.
\nVehmaa on kuitenkin s\u00e4ilynyt selke\u00e4sti yleisilmeelt\u00e4\u00e4n maaseutuna ja viihtyis\u00e4n\u00e4 asuinpaikkana edelleenkin.<\/p>\n
\n<\/p>\n20-vuotisjuhlallisuuksissa huomioidut:<\/h4>\n
\nAtso Suomela
\nSimo Virtanen<\/p>\n
\nPekka Heikkil\u00e4
\nElina Immala-Suomi
\nAtso Suomela
\nTuomo Urpi
\nHeimo Valonen
\nSimo Virtanen
\nSari V\u00e4in\u00f6l\u00e4<\/p>\nPuheenjohtajan lista: ”Vuoden kyl\u00e4l\u00e4iset”<\/h4>\n
\n1992 Kaarlo Riitti\u00f6, maatalouskoneiden ker\u00e4ys Viroon
\n1993 Marjatta Sepp\u00e4l\u00e4, Margareetta-kodin hallitus
\n1994 Antti M\u00e4kitalo, koulun auraukset
\n1995 Tapio Ranta, uimakoulu
\n1996 Ismo Salo, klapikoneen yll\u00e4pito
\n1997 Katriina Honkanen, kahvikeittimen vuokraaminen
\n1998 Ester Salonen, iloinen kahvinkeitt\u00e4j\u00e4
\n1999 Pentti Piilinen, Vehmassalmen kyltti, pulpetit
\n2000 Jukka ja Paula Halme, kes\u00e4pihan kauppiaat<\/p>\nErityiskunniakirja vihdan kera:<\/h4>\n