Rautilan-Irjalan kyläyhdistys 20 vuotta
5.2.2001

Historiikki

Rautilan-Irjalan kyläyhdistys - kotiseutumme parhaaksi

Kun kylätoimikunta 20 vuotta sitten perustettiin sen tarkoituksena oli Rautilan ja Irjalan kylien kehittäminen, ja asukkaiden yhteistoiminnan lisääminen. Näissä tehtävissä on onnistuttu hyvin koska toimintamuotoja löytyy ympäri vuoden ja varmasti kaikille kyläläisille sopivia.
Paras esimerkki kyläläisten yhteistoiminnasta yhdessä kesäasukkaiden kanssa, on Rautilan rantasaunan lämmittäminen talkoovoimin. Järjestelmä on pyörinyt lähes muuttumattomana jo 15 vuotta, jos joku on luopunut lämmitysvuorostaan on aina löytynyt uusia innokkaita.
Kyläyhdistyksen parissa tehty työ on aina koitunut kaikkien asukkaiden hyväksi muodossa tai toisessa.
Kiitokset kuuluvat Teille kaikille jotka olette olleet mukana kylätoiminnassa!

Simo Virtanen
puheenjohtaja

Tässä historiikissa luomme katseen taaksepäin ja katsomme mitä kaikkea onkaan saavutettu.
Julkaisu koostuu Vaula Rantasen kirjoittamasta 10-vuotishistoriikista sekä jatkona sille nykyisen puheenjohtajan Simo Virtasen 20-vuotishistoriikki.

Kaikki alkoi tästä...

Runsaat 20 vuotta sitten 5. helmikuuta 1981 pidettiin Rautilassa kyläkokous, johon osallistuivat Rautilan ja Irjalan kylien asukkaat.Tässä kokouksessa perustettiin yhdistys, joka sai nimekseen Rautilan-Irjalan koulupiirien kylätoimikunta.
Tuohon aikaan maaseutu autioitui kaikkialla Suomessa ja kuin sen vastavoimana kylätoimikuntia perustettiin ahkerasti ympäri maata.
Kylätoimikunnan tarkoituksena tuolloin oli Rautilan ja Irjalan kylien kaikinpuolinen kehittäminen, ja asukkaiden yhteistoiminta, palvelujen edistäminen sekä etujen ajaminen.
Innostus näiden tavoitteiden saavuttamiseen oli aluksi tietenkin suuri. Palatkaamme vielä noihin ensimmäisiin vuosiin:

10-vuotis historiikki

Kirjoitti ja luki yleisölle kylätoimikunnan 10-vuotisjuhlissa 1991 Ketarsalmen Kievarissa Vaula Rantanen,
väliotsikot Simo Virtasen.

"Kotiseututyö ja kylätoiminta ovat samaa asiaa pienissä puitteissa, kuin on isänmaantyö suuressa mittakaavassa. Kotiseuturakkaus syntyy ja kasvaa sen turvan ja suojan johdosta jota se meille tarjoaa.
Siksi meidän tulee kaikin voimin toimia siten, että voisimme tämän seudun jättää jälkeentuleville sekä henkisesti että aineellisesti parempana.

Kylätoimikunta perustetaan

Niinpä kun viime vuosikymmenen alussa huomattiin, että maaseudun pikku kylät olivat autioituneet ja palvelut vähentyneet, tuli kiire pelastaa mitä vielä voitiin, ja niin perustettiin vilkkaassa tahdissa kylätoimikuntia.
Samoin toimittiin Rautilassa ja Irjalassa. Koska molemmat kylät olivat liian pieniä yksin toimimaan, päätettiin perustaa yhteinen kylätoimikunta.
Ja perustavassa kokouksessa 5. 2. 1981 toimikunnan nimeksi tuli Rautilan-Irjalan koulupiirien kylätoimikunta.
Kylätoimikunnan tarkoituksena oli Rautilan ja Irjalan kylien kaikenpuolinen kehittäminen, ja tehtävänä asukkaiden yhteistoimien ja palvelusten edistäminen sekä etujen ajaminen.
Kokousyleisö valitsi ensimmäiseen toimikuntaan 12 jäsentä, 6 molemmista kylistä.
Irjalasta:
Erkki Lammi, Ester Suominen, Riitta Koski, Riitta Rahikkala, Antti Mäkitalo, Aarno Arvela,
ja Rautilasta:
Juhani Jokinen (puh.joht.), Kaija Helanto, Anna-Liisa Auerkari, Mika Salonen, Jorma Vuori, ja Tapani Vuorisalmi.

Toimintaa vuosien varrella

Toimintaa on ollut monenlaista tämän 10 vuoden aikana. Yhteiskunnallisesti on oltu vaikuttamassa mm. Rautilan ja Irjalan koulupiirien yhdistämiseen, rivitalohankkeeseen, matonpesupaikan rakentamiseen, entisen Rautilan Osuuskaupan, niin kutsutun "Omapohjan" ostamiseen yhteiseksi kunnan uimarannaksi ja kirjaston siirtämistä Omapohjan kiinteistöön. Myös Vehmassalmen tanssipaikka on osaksi meidän ansiosta taas suosittu huvipaikka.
Talkootyötä on tehty monenlaista, mm. Irjalan pururata, johon on käytetty paljon työtunteja ja 3076 mk rahaa. Myös Irjalan koulun pihapiiri ja puutarha olivat talkoolaisten työkohteina.
Rautilassa VPK:n kenttä kunnostettiin yhdessä palokuntalaisten kanssa, ja kylätoimikunta antoi 2500 mk valojen hankintaan. Lahjoituksina on annettu Irjalan koululle 8000 mk pianon hankintaan ja Rautilan VPK:n nuoriso-osastolle 1500 mk suojahaalareiden hankintaan. Lisäksi on tehty pienempiä lahjoituksia erilaisiin kohteisiin.

Kesällä...

Perinteisesti on vuodesta toiseen järjestetty kahdet tanssit Vehmassalmella, ja yhteisesti talkoilla hoidettu kaikki työt lipunmyynnistä siivoukseen asti, ja näin on saatu tuiki tarpeellista rahaa monenlaisiin menoihin. Tanssit ovat olleet suosittuja ja väkeä käynyt 250-300 paikkeilla joka kerta.
Myös on vuosittain tehty uimahallimatka, teatterimatka ja kesäretki. Suosituin kesäretkistä suuntautui Ruotsiin Kolmårdeniin eläinpuistoon, delfinaarioon ja safaripuistoon.

...ja talvella

Niinä talvina, kun lunta on riittänyt on vuoroin Rautilassa ja Irjalassa järjestetty talvirieha-sunnuntai monenlaisine kilpailuineen sekä laskiaistiistaina laskiaisprasu Korven Mattilan tilalla.

"Totuuden henki johda sinä meitä..."

Eikä hengellistä puoltakaan ole unohdettu. Keväisin on talkoilla siivottu Nuhjalan rukoushuone ympäristöineen ja järjestetty 2 hartaustilaisuutta joka kesä.
Näihin tilaisuuksiin on aina väkeä tullut runsaasti kauempaakin, keskimäärin 90 henkeä tilaisuutta kohti, ja se on nykyaikana paljon.
Uskoisin että siihen on vaikuttanut osaltaan vanha perinne ja se, että kiireinen ihminen kaipaa tämänkaltaista hiljentymistä luonnon keskellä.
Parhaillaan Nuhjalan rukoushuone taistelee olemassaolostaan, mutta toivotaan että saamme sen pitää ja järjestää taas tilaisuuksia.

Kahdenlaista hikoilua

Liikunnallisesti on vuosien aikana osallistuttu erilaisiin kilpailuihin, joista voisi mainita potkukelkkaviestin Vihtjärven jäällä ja pesäpalloturnauksen Rahkmalassa.
Vuosittain, kun lunta vaan on riittänyt, on ollut monia latujenteko-talkoita. Latuja on tehty molempiin kyliin ja monen mittaisia.
Yksi parhaimmista toimintamuodoista mitä kylätoimikunnan puitteissa hoidetaan on Rautilan rantasauna. Se on vuodesta toiseen siivottu ympäristöineen ja lämmitetty kaikkina kesäisinä arki-iltoina talkoovoimin, ja kaikille pitäjäläisille on ollut mahdollisuus saunoa ja uida siellä klo 18-22 välillä.
Näin on haluttu osoittaa, että asioita voidaan hoitaa hyvällä yhteistyöllä, eikä kaikkeen tarvita kunnan tukea.

Hankintoja

Saunanrantaan on myös kylätoimikunnan varoilla hankittu mm. vene (Lohi 375), erilaisia pelejä, ja sisälle verhoja, mattoja saunatarvikkeita ym.
Saunakertoja on kirjattu keskimäärin 1450 joka kesä.
Muitakin yhteisiä hankintoja on tehty.
1. Klapikone kuljettimella, jota saa vuokrata a 150 mk/päivä. Lainakertoja on ollut vuosittain keskim. 14.
2. Iso kahvinkeitin, jonka vuokra on 50 mk päivä, ja lainakertoja noin 5 vuosittain.
3. Pieni kahvinkeitin rantasaunalle.
4. Pumpputermos 2 kpl.
5. Kaasupullo 11 kg.
6. Kirjoituskone sihteeriä varten. Ym. pientä

Uusia voimia

Alkuvuosina, kun innostus kylätoimikunnan asioihin oli suurimmillaan, järjestettiin vappu- ja joulujuhlia, jotka olivat lämminhenkisiä ja ohjelmarikkaita, ja niissä oli hauskaa sekä lapsilla että aikuisilla.
Toivottavaa olisi, että löytyisi uusia nuoria vetäjiä juhlia järjestämään, missä me kaikki sukupolvet yhdessä voisimme pitää hauskaa.

Lopuksi vielä, - Euroopassa ja muualla maailmassa tapahtuu muutoksia tiuhaan tahtiin.
Toivokaamme että saisimme edelleenkin elää ja rakentaa tätä kotiseutua rauhan merkeissä, etteivät ihmiskuntaa koettelevat suuret kriisit ja levottomuudet yltäisi tänne asti.
Tilanne on vakava ja voinen vain siteerata Kalevalaa ja sanoa:

Jumalal' on onnen ohjat Luojalla lykyn avaimet"

Vaula Rantanen 1991

20-vuotis historiikki

"Kotiseututyö ja kylätoiminta ovat samaa asiaa pienissä puitteissa, kuin isänmaantyö suuressa mittakaavassa"
Näillä sanoilla aloitti rautilalainen Vaula Rantanen 10-vuotishistoriikin vuosikymmen sitten. Nuo sanat pätevät yhä tänäkin päivänä.
Nimenomaan ne vähäpätöisiltä tuntuvat askareet joita teemme päivittäin kotiseutumme ja asuinympäristömme hyväksi ovat sitä arkipäivän isänmaallisuutta jota ilman juhlapuheet jäävät pelkiksi fraaseiksi.
Joka kerta kun lämmitämme rantasaunaa muille kyläläisille, tai kun siivoamme pihojamme ja teitten varsia, teemme palveluksia joista lukuisat ihmiset aivan kuin huomaamattaan pääsevät nauttimaan kun viihtyvyys ja sitä kautta tyytyväisyys lisääntyy.

1981-1990

Alkuaikojen suurimpia saavutuksia olivat Rautilan ja Irjalan koulupiirien yhdistäminen, Irjalan koulun pururadan tekeminen talkootöinä ja Vehmassalmen tanssilavan säilyminen suosittuna tanssipaikkana, sillä kylätoimikunta järjesti siellä kesäisin kahdet tanssit.
Hengellistä puoltakaan ei unohdettu, nimittäin Nuhjalan rukoushuoneella järjestettiin kaksi hartaustilaisuutta kesässä, väkeä riitti keskimäärin 90 henkeä tilaisuutta kohden.
Talvisin järjestettiin erilaisia riehoja ja laskiaistapahtumia.
Rautilan rantasauna oli jo alkuvuosina yksi parhaimmista toimintamuodoista. Saunomiskertoja oli jo tuolloin noin 1500 kesässä.

(Tämän julkaisun alkuosaan on liitetty Vaula Rantasen kirjoittama 10-vuotishistoriikki kokonaisuudessaan.)

1991-2000
Kuntaliitos torjuttiin

90-luvun alun Vakka-Suomessa velloi keskustelu Vehmaan, Kalannin, Kustavin ja Taivassalon liittämisestä Uutenkaupunkiin.
Liitoskunnille luvattiin porkkanaksi alhaisempaa veroäyriä ym.
Keskustelua käytiin kovasti myös kylätoimikunnan kokouksissa, joissa yleensä kylläkin yhdistymisen haitat koettiin etuja suuremmiksi.
Niinpä liitosasiasta järjestetyssä neuvoantavassa kuntalaisäänestyksessä liitosta vastustavat voittivat selkeästi.
Kunnanvaltuuston äänestyksessä olikin jo tiukempaa, sillä itsenäinen Vehmaa säilyi yhden äänen enemmistöllä.
Tästä äänestyksestä seuranneet traumat varjostivat koko kunnallispoliittista elämää koko vuosikymmenen aina tähän päivään asti.

Vuosikymmen alkaa juhlien

Kyläläiset juhlivat kylätoimikunnan 10-vuotista taivalta ohjelmallisella illanvietolla Ketarsalmen Kievarissa.
Muuten toiminta noina aikoina oli melko tavanomaista. Kesäretkiä tehtiin Nokian Edeniin ja Tampereelle sekä myöskin Ahvenanmaalle.
Pesäpalloharjoituksia järjestettiin Irjalan koulun kentällä.
Vehmaan kunnalla oli ystävyyskuntatoimintaa juuri itsenäistynen Viron eteläosassa sijaitsevan Vörun alueen kuntien kanssa. Kylätoimikuntamme alueelta kerättiin käytettyjä maatalouskoneita lähetettäväksi Viroon auttamaan sikäläisiä viljelijöitä.

Uusia tuulia

Vuotta 1993 voidaan pitää eräänlaisena käännekohtana kylätoimikunnan toiminnassa.
Uusi kunnanjohtaja Raimo Kainu toimi erittäin aktiivisesti monilla tahoilla, olihan kunnan talous siinä jamassa että säästöjä oli keksittävä.
Perustettiin Palvelukeskussäätiö tarjoamaan vanhuksille erilaista asumismuotoa vanhainkodin ja kotona asumisen välille.
Kyläyhdistykset olivat mukana perustamassa säätiötä, Rautilan-Irjalan kyläyhdistyskin 1000 mk osuudella.
Säätiössä toimiminen edellytti yhdistyksen rekisteröimistä, jonka käytännössä toteutti silloinen puheenjohtaja Tuomo Urpi.
Kyläyhdistykselle laadittiin säännöt ja kylätoimikunta oli historiaa kun uudeksi nimeksi tuli Rautilan-Irjalan kyläyhdistys ry.
Myös kunnan kiinteistöjen hoidossa etsittiin säästökohteita ja niinpä kyläyhdistykset tekivät hoitosopimuksia mm. kyläkoulujen kiinteistöjen hoidosta. Rautilan-Irjalan kyläyhdistys sitoutui Irjalan koulun lisäksi huolehtimaan myös Rautilan saunan kiinteistöstä.

Lahjoituksia

Kyläyhdistys on koko olemassaolo aikansa tehnyt lahjoituksia monillekin tahoille mutta lähinnä Irjalan koulun tarpeisiin.
Vuosi 1993 oli eräänlainen ennätys kun lahjoitettiin kunnalle turvapuhelin, Margareetta-kodille 1000 mk ja koululaisten retkeä varten 2100 mk. Yhteensä kyseisen vuoden lahjoitukset olivat lähes 8000 markan arvoiset.

1994

Toiminta jatkui vuonna 1994 melko tavanomaisena, nyt ensimmäistä kertaa kyläyhdistyksen nimellä.
Hoitosopimusten vuoksi hankimme oman ruohonleikkurin ja teimme sopimuksen Irjalan koulun lumenaurauksesta Antti Mäkitalon kanssa ja tuota sopimusta on jatkettu vuosittain.
Tansseja järjestimme ensimmäistä kertaa yhteistyössä muitten kanssa, ensin Rautilan VPK:n ja toiset tanssit Vehmaan muitten kyläyhdistysten kanssa.
Vehmassalmen suosio tanssipaikkana oli kuitenkin päässyt hiipumaan niin paljon etteivät nämäkään tanssit olleet kovin suositut.
Kyläyhdistys oli yhtenä mukana hankkimassa hirsistä ilmoitustaulua Vilumarketin pihalle.

1995

Kevääl1ä 1995 alkoi kolmivuotinen perinne kun kävimme uintiretkellä Forssan Vesihelmessä, joka kerta väkeä oli linja-auton täysi.
Uimisen merkeissä jatkui myös toiminta kesällä kun järjestimme uimakoulun, koska kunnan toimesta sitä ei järjestetty.
Kyläyhdistys palkkasi työllistämisvaroin yhden henkilön huolehtimaan kiinteistöjen hoidosta. Hänen huolehti kesän aikana nurmikoitten leikkuusta ja teki Irjalan koululle jalkopallomaalit.
Saunan edustalle laitettiin betonilaatat ja myös saunan verannan lattia uusittiin sekä laiturin kansi rakennettiin hänen toimestaan.
Jo monia vuosia palvellut klapikone vaihdettiin uuteen, välirahaa tarvittiin 10000 mk. Uuden klapikoneen huollosta ja vuokraamisesta huolehti silloin kuten vielä tänäkin päivänä Ismo Salo.
Vakka-Suomen päivät järjestettiin vuonna 1995 Rautilan Maatalous-oppilaitoksella.
Olimme mukana huolehtimassa oluen myynnistä. Olutpullot varustettiin Jarkko Rothin suunnittelemalla Balmoral Red-etiketillä.
Kaksipäiväinen tapahtuma oli onnistunut ja väkeä kävi paikalla satamäärin, myös oluemme kävi hyvin kaupaksi.

1996

Kevättalvella järjestetty talvirieha Irjalan koulun kentällä oli yleisömenestys.
Ohjelmassa oli mm curling-ottelu jonka voitti Pohjoiskulman joukkue, toiseksi tuli Rautila ja kolmanneksi Irjala.
Hevos- ja poniajelua oli Riittiön tilan toimesta sekä tietenkin puffetti ja makkaranpaistoa.
Tuotto noin 1500 mk meni Irjalan koulun hyväksi.
Eräs aikakausi päättyi kun monien omistus- ja haltijaepäselvyyksien jälkeen Nuhjalan rukoushuoneen aika seurakuntalaisten yhteisenä hartaustilana loppui.
Kyläyhdistyksen väki oli mukana tyhjentämässä rukoushuonetta kun se maallistettiin, mutta muistoja jotka tuohon rakennukseen ja siellä järjestettyihin tilaisuuksiin liittyvät ei voida ihmisten mielistä viedä.
Kesän aikana järjestettiin jätepaperinkeräys Ismo Lahdenrannan antaessa lavan ja huolehtiessa kuljetuksesta.
Tuotto tuli kyläyhdistykselle.

1997

Vuosi oli yksi kyläyhdistyksen historian hiljaisimpia. Edellisten kesien heikko menestys tanssien järjestämisessä aiheutti sen ettei niitä järjestetty tänä vuonna.
Rautilan sauna sen sijaan kasvatti vain suosiotaan ja uintikautta jatkettiin vielä syksyyn. Pimeitä iltoja varten saunalle hankittiin ulkovalot jotka asennettiin talkootöinä.
Vehmaan kulttuuripiireissä oli huomattu että kunnassa oli aikanaan asunut ja vaikuttanut muitakin kuin kivimiehiä.
Nimittäin Suomen kuuluisin amerikansuomalainen Hiski Salomaa oli siirtolaisena Yhdysvalloissa avioitunut vehmaalaisen Aini Saaren kanssa.
He olivat vierailleet usein Vehmaalla ja myöhemmin asuivatkin täällä.
Hiskin vaiheista Suomessa ja rapakon takana otettiin selvää ja marraskuussa järjestettiin Hiski Salomaa aiheinen puurojuhla Vehmaan Työväentalolla.
Iltamissa esiintyivät mm Esa Pakarinen Jr ja Harri Saksala.
Olimme mukana myymässä Hiski-etiketein varustettua olutta.
Joulun alla kyläyhdistys oli avustamassa kuusijuhlan järjestämisessä Irjalan koululle.
Monikymmenvuotinen perinne uhkasi katketa koska koulujen voima- ja rahavarat olivat huvenneet itsenäisen Suomen 80-vuotisjuhlien järjestelyissä.

1998

Tuula Amberlan ja Kaija Ståhlbergin julkaisemassa Vehmaan matkailuprojekti-kirjasessa tarjottiin Hiski Salomaa-aiheisen kesäjuhlan järjestämistä Rautilan-Irjalan kyläyhdistykselle.
Yhdistyksen hallitus ei jäänyt odottamaan toista kutsua vaan yhdessä Tuula Amberlan ja Vehmaan kunnan kulttuuritoimen kanssa aloitimme valmistelut.
Elokuun alussa Vehmassalmen tanssilava oli muuttunut Haaliksi ja lavan kahvio Hiski's Inniksi Piirikäkeineen.
Hiski Salomaan vaiheista Amerikassa ja Suomessa kertova valokuvanäyttely oli myös pystytetty Vehmassalmelle.
Ensimmäisessä Hiski Paartissa nimihenkilön lauluja esitti Petri Rajala Turusta ja tanssimusiikista vastasi Erkki Liikanen ja Eero Kurjen orkesteri.
Vuoden tiskariksi valittiin järjestelyissäkin apuna ollut Olavi Larjama.
Tätä iltamatyyppistä juhlaa varten hankittiin oluen anniskelulupa, puffetissa myytiin Hiskin piirakkaa ja CD:tä, Laitilan virvoitusjuomia ja vanhan ajan karamelleja, oli arvontaa ja henkilökunta oli pukeutunut sen ajan hengen mukaan.
Myös Tuula Amberla esiintyi, kunnan tervehdyksen toi kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Munkki ja illan juonsi Pertti Laaksonen.
Yleisöä saapui paikalle yli 500 eli ensimmäiset Paarti onnistuivat erinomaisesti.
Vihtjärven Teräsmieskilpailuun saatiin koottua iskukykyinen joukkue kun uintiosuuden hoiti Pekka Ranta Rautilasta, pyöräilyn Antti Mäkitalo Irjalasta ja juoksuun saatiin apua Turun puolesta kun kesäasukas Nina Reiman toi viestin ensimmäisenä maaliin ja palkintona ollut vehmaalainen siankinkku ojennettiin joukkueenjohtajana toimineen Simo Virtasen varmoihin käsiin, myöhemmin palvattavaksi ja uintikauden päättäjäisissä syötäväksi. Erinomainen saavutus joukkueeltamme.

1999

Sillankorvan pumppuhuone siirtyi Vehmaan kotiseutuyhdistykseltä kyläyhdistyksen hoitoon. Rakennus sai uuden pärekaton talkootöinä yhdessä Maaseutuopiston perinnekurssilaisten ja kyläläisten kanssa.
Hiski-Paartissa esiintyivät tänä vuonna Mikko Alatalo ja Risto Nevala, tiskariksi valittiin Tuula Amberla.
Saunalla alkoi polttopuitten teko kun niitä ei enää saatu klapitettuina kunnalta.

2000

Vuosituhat vaihtui ja aloitimme aivan uuden toimintamuodon Irjalassa kun sinne avattiin taidegalleria ja tuotetori.
Juhani Vuorisalmen omistamassa Irjalan vanhassa kivinavetassa sijaitseva Irjalan Galleria ja Kesäpiha oli avoinna kesäviikonloppuisin.
Galleriassa vierailijat kävivät ihastelemassa taiteilija Vuorisalmen pronssiveistoksia ja nauttimassa kahvion antimista. Kesäpihalla kyläläiset ja kauempaakin tulleet myivät leivonnaisia, mansikoita , perunoita ym. sekä käsitöitä.
Tänä vuonna järjestettynä Hiski Salomaa-päivänä oli hänen elämänvaiheistaan kertova valokuva- ja esinenäyttely pystytetty Irjalan Galleriaan. Amerikan siirtolaisuuteen liittyvän esitelmän piti Juhani Niemelä Siirtolaisuusinstituutista.
Edelleen Vehmassalmen tanssipaviljongilla järjestetyssä Paartissa vuoden tiskariksi oli kutsuttu entinen vehmaalainen kuulantyöntäjä Timo Aaltonen.
Paartin esiintyjät olivat kovaa tasoa, Anneli Saaristo ja Paula Koivuniemi.
Rautilan saunanrantaan suunnitellun matonpesupaikan rakentaminen pääsi lopulta vauhtiin kun kunta myönsi hankkeeseen rahoitusta ja vesiensuojelun kannalta välttämätön imeytyskenttä ja pesupaikan vaatimat putkistot tehtiin.
Myös uimarantaa ruopattiin ja ulkovalaistusta parannettiin.

Kuluneen vuosikymmenen alun kansainvälisten myllerrysten jälkeen olot rauhoittuvat, Eurooppaan syntyi uusia valtioita ja markkinatalous syrjäytti muut järjestelmät.
Suomen liittyminen Euroopan Unioniin vaikutti omalla alueellamme konkreettisimmin maanviljelijäväestön arkeen.
Pienet viljelmät ovat siirtyneet osiksi suurempia tiloja ja tuotantoyksiköt ovat entistä isompia.
Vehmaa on kuitenkin säilynyt selkeästi yleisilmeeltään maaseutuna ja viihtyisänä asuinpaikkana edelleenkin.

Simo Virtanen 2001

20-vuotisjuhlallisuuksissa huomioidut:

10 vuotta kyläyhdistyksen hallituksessa toimineet:

Mirja Arola
Atso Suomela
Simo Virtanen

Viimeisen 10-vuotiskauden puheenjohtajat ja sihteerit:

Heli Aaltonen
Pekka Heikkilä
Elina Immala-Suomi
Atso Suomela
Tuomo Urpi
Heimo Valonen
Simo Virtanen
Sari Väinölä

Puheenjohtajan lista: "Vuoden kyläläiset"

1991 Vaula Rantanen, 10-vuotishistoriikki
1992 Kaarlo Riittiö, maatalouskoneiden keräys Viroon
1993 Marjatta Seppälä, Margareetta-kodin hallitus
1994 Antti Mäkitalo, koulun auraukset
1995 Tapio Ranta, uimakoulu
1996 Ismo Salo, klapikoneen ylläpito
1997 Katriina Honkanen, kahvikeittimen vuokraaminen
1998 Ester Salonen, iloinen kahvinkeittäjä
1999 Pentti Piilinen, Vehmassalmen kyltti, pulpetit
2000 Jukka ja Paula Halme, kesäpihan kauppiaat

Erityiskunniakirja vihdan kera:

Kaikille saunanlämmittäjille ja talkoolaisille.



Takaisin etusivulle